Kuukausi juhannukseen

Ja sittenhän kesä on taas käsitelty. :) Ei kai, toivottavasti kesää jatkuu pitkälle elokuuhun saakka. Ei lämmin luita riko. Tänä keväänä olen ihan uudella innolla panostanut puutarhaan, rahallisesti en paljoakaan mutta ajallisesti ennätysmäärän (luulen ainakin). Innostuin räjäyttämään erään epämääräisen möykyn pihastamme. Ilmeisesti möykky oli tulosta vuosikymmenien omenoien kippaamisesta samaan kohtaan. Kovin multaisaa maaperä siinä kohdin tuntui olevan ja nokkosten viimekesäisestä rehotuksesta päätellen, maaperä myös sisältää ravinteita. Oma pieni mansikkamaa voisi olla haaveena.. Mansikkamaan perustamiseen tutustuttua totesin että harjoitellaan tämä kesä kuitenkin ampellimansikalla ja katsotaan. Raparperit ainakin innostuivat viereisen nokkoskasan hävittämisestä, koska ne osoittivat innostuksensa reippaasti kiihtyneellä kasvamisella. Jostain tosin luin että raparperiki tarvitsisi kuokean ja multaisan maaperän. Ilmeisesti savikasakin kelpaa pahemman puutteessa.Tänä keväänä olen myös tarkkaillut ja ehkä hieman kirjannut ylöskin missä kohtaa keväällä voisi olla kiva katsella kevätkukkien väriloistoa vuoden päästä.. Toivottavasti into siis säilyy syksyyn saakka ja muistan tehdä istutukset silloin. Mikäs tässä on ollut puutarhassa touhuta; Sää on ollut mitä mainioin, joka päivä olen Signaturella ollut hommissa myöskin joten molemmat ovat mukavaa vastapainoa toisilleen. Suomen aurinko tosin yllätti tälläisen valkonahan: pari tuntia hakettimeen ehdin risuja työntää ja ehtoolla selkä punotti kilpaa auringonlaskun kanssa. Se on kaiketi varma kesä merkki joten olkoon sitten ensimmäinen ja viimeinen punanahka tälle kesää.

Kansainvälinen kisailu on edessä ensi viikonloppuna Sveitsissä, joten tämän viikonlopun kotimaan ja kotikylän kisalut menevät lähinnä rankan harjoitusviikon viimeistelyyn. Sveitsistä lennänkin sitten suoraan Moskovan ratakisoihin. Pyörien kuljettelukuviotkin on jo selvinneet, heh, toivottavasti lopputuloksena akkakin on aina samassa paikassa. :) Ajankulua eri kulkuneuvoissa varmasti riittävästi luvassa. Ensimmäinen kerta Moskovassa joten sitä erityisesti odotan innolla. Toki Sveitsin kisareissukin tarjoaa varmasti kokemuksia lyhyydestään huolimatta. Mutta Zurichissä olen jo kerran käynyt, ainakin kentällä ja ne ruuhkat oli sen tasoiset että ihan kovin suurta ikävää en sinne koe.. Toivottavasti meidän lentoaikataulut osuisivat juuri liikematkustamisen ulkopuolelle. Mutta Sveitsiläiset autotiet ovat kyllä jättäneet kaipuun. :) Omenapuu peltojen välissä pujotteleva pikkutie jossa asfaltti iskemättömässä kunnossa, saatoin lenkillä ajaa parikin tuntia näkemättä ainuttakaan autoa. Njam!