lauantai 16. huhtikuuta 2016

Västäräkki bongattu!

Västäräkistä vähäsen.. kesää kohti ja aurinkokin on jo lupaavasti hemmotellut vaikka ilma on vielä hiukan viileää.

Suomen pyöräilyn maantie kilpailukausi alkaa tänä viikonloppuna. Omaa intoiluani hillitsen vielä ensi viikonlopun Turun skabailuihin asti. Erityisiä tulostavoitteita en ole tälle kaudelle asettanut mutta treenillisä tulostavoitteita sen sijaan on sitäkin enemmän. Jotenkin tuntuu että motivaatio treenata tehomittaria vastaan on tällä hetkellä huipussaan ja jos omia ennätyksiä ei ole parantanut pariin viikkoon niin mieli huutaa jo kovaan treeniin kovasti.
Kevätlomailulla Mallorcalla haettiin vähän lisäkuormaa ja piristystä arjen ajoihin. Siellä oli jo muutamana päivänä ihan lämmintäkin ja kesän tunnusomaiset koala- ja kypärärajat naamaan sain aikaiseksi.

Tänä talvena olen jotenkin suunnattoman syvästi ihastunut punttisalilla notkumiseen ja habaa on kasvatettu. En ole treenannut salia mitenkään tavoiteellisesti mutta kunhan nyt vähän johdonmukaisemmin kuin piiiiiitkään aikaan. Käsivarsien treenaamiseksi on silti yhä riittänyt isommat yleisliikkeet mutta olen yllättynyt kuinka hyvin olkavarren lihaksetkin ovat samalla saaneet muotoa. Maksimi penkki on tammikuusta noussut yli 10kg :) ...tekniikkavinkkejä toki otetaan vastaan edelleen!
Salilla on personal traineri palveluiden käyttäjämäärät selvästi lisääntyneet ja hyvä niin! Monesti vaan tuntuu itse koko elämänsä urheilleelta kadonneen käsitys kuinka rapakuntoisia ihmisiä oikeasti on. Muutaman ohjatun salikierroksen sivukorvalla kuulleena, olen saanut hyvää muistutusta siitä että se ei ole itsestäänselvyys että henkilö jaksaa/pystyy nousemaan Malminkartanon portaat.
Eri mediat ovat pullollaan fitness päiväkirjoja ja kilojen karistamisohjelmia, mikä tavallaan on hyvä, koska se muistuttaa ihmisiä ylläpitämään terveelistä elämän tapaa. Kovaa treenaaminen on nyt muodikasta ja tuntuu että peruskävelyä ei enää arvosteta. Kovaa ei voi kuitenkaan harjoitella mikäli peruskestävyyttä ei ole, tai kehitys ainakin loppuu kovin nopeasti. Liikunnan ammattilaisten tulisi pitää tulenkatkuiset mielipiteensä erilaisista lajeista tai konsepti-jumpista pöytälaatikossa, koska monelle tekee hyvää ihan vain liikkua, olkoon se sitten hitaita lihassoluja kehittävää pumppijumia tai ilmaa nyrkkeilevää pomppimista. Puhutaan sitten tarkemmin niistä kehittävistä voimaa tai lihaksen muotoa kehittävistä lajeista kun perus lihaskunto on kunnossa.
Itse olen addiktoitunut tuohon aktivismirannekkeeseen yhä edelleen. Se on opettanut tuntemaan nukutun yön unen laadun enkä enää välttämättä tarvitse pantaa ranteeseeni sitä kertomaan. Tiedän kyllä miltä tuntuu aamulla kun uni on ollut levotonta liiallisen rasituksen takia. Seurannan kirjaamiseksi data on tietenkin hyväksi. Lisäksi porrastreeniä on hauskaa tehdä rannekkeen kanssa koska paras kerrosmäärä minkä olen aikaansaanut päivän ja treenin aikana on 90. Empire State Buildingiin kiipeäminen oli jossain superlaihduttajissa dieetin välitavoitteena ja tuolla omalla treenilläni siis melkein kiipesin sinne myös. :)
Kipittelenkö portaita myös kisakaudella? ..hmm..saa nähdä, jotenkin koukuttavaa sekin on ollut ja nyt kun lihaksetkin ovat siihen jo tottuneet, eivätkä kipeydy siitä enää niin kyllähän se hyvästä pohjetreenistä menee ja jaksaa sitten kipittää korkkareissa pidempiä kävelyitä. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti