Niille jotka eivät vielä tunne Lilliä, mun karvaista koira-kämppistä, niin tässä muuta syy miksi kannattaa hankkia koira. Olen aina pitänyt kissoista ja monesti naureskellut koira-ihmisille kun loskaa tulee taivaan täydeltä ja he ovat ulkoiluttamassa koiraansa. En laske itseäni vieläkään koira-ihmiseksi, en tosin kissa-ihmiseksikään, pidän kaikista eläimistä. Koiran hankintaan kypsyminen on siis tapahtunut jossain taustalla niin etten ole sitä oikein itsekään tajunnut. Kun muutin Vantaalle, tuntui loogiselta kohdalta hankkia koira-kaveri jonka kanssa tutustua lähiympäristöön, pyörällä kun tulee ajeltua vähän kauempana olevia teitä tutummaksi.
Lillin kanssa on nyt kohta kaksi vuotta asuttu yhdessä ja pennusta asti on ollut selvää että erittäin omapäinen ja määrätietoinen neiti on kyseessä. Yritin pentuna opettaa häntä rauhoittumaan halaamiseen, noh, siitä ei tullut yhtään mitään. Tänä keväänä näinkin julkaistun tutkimuksen siitä ettei suurin osa koirista pidä halaamisesta. Lilli kuitenkin on varttuneempana alkanut syliin tullessaan painamaan päänsä kaulaani vasten olkapäälleni tai makoillessani tulee viereen ja mönkii niin että ujuttaa päänsä pääni alle, ihan juuri niinkuin läheisimmät ihmiset halaavat. Ei voi olla niin huonoa päivää, tai edes aamua etteikö tälläinen ele alkaisi hymyilyttämään. Siksi, vaikka isapikoilla Lillistä onkin välillä vaivaa ja tuntuu että saa komentaa koko ajan, kisaa ajaessani joka kierroksella tuo luppakorva saa minut hymyilemään.
Mitä tuohon loskasateessa ulkoiluun tulee niin yllävän kivuttomasti sekin on mennyt.. sateella ulkoilussakin piristyy usein kummasti, ei ole ruuhkia, vaikka Lilli ei kovin mielellään tassujaan kastele, ja mega-pakkasista ei meistä kumpikaan välitä, sen sijaan helteellä Lilli heittäytyy kuumimpaan auringonpaisteeseen päiväunille, käyden välillä vähän vilvoittelemassa varjossa ja toki, saunaan pitää kanssa päästä. Saunassa eka, saunassa vika, tuntuu olevan Lillin motto. :)
Meillä on ollut hoidossa myös muita koiria ja oa ollut hauska huomata miten suuria luonne-eroja voi olla. Lilli on mustasukkainen kun halaan muita ihmisiä, saati sitten kun rapsutan toisia koiria. Mutta kuinka muut koirat reagoivat siihen on hauskaa. Toiset saattavat siten tahallaa provosoida Lilliä leikkimään kun taas toinen jatkaa tyynesti sylissäni istumista vaikka Lillikin hyppää päälle.
Ja innostus, millä Lilli lähtee kaikkeen uuteen ja varsinkin leikkiin..siitä ole yrittänyt ottaa mallia. Unohtaa harmit ja rasitteet ja nauttia juuri siitä hetkestä. Usein ne harmitkin pienenee tai jopa unohtuu kokonaan. Niin kauan kuin mullä on Lilli, en lakkaa hymyilemästä: :)
 |
| Lilli, syy mun hymyyn |
Mitä tuohon loskasateessa ulkoiluun tulee niin yllävän kivuttomasti sekin on mennyt.. sateella ulkoilussakin piristyy usein kummasti, ei ole ruuhkia, vaikka Lilli ei kovin mielellään tassujaan kastele, ja mega-pakkasista ei meistä kumpikaan välitä, sen sijaan helteellä Lilli heittäytyy kuumimpaan auringonpaisteeseen päiväunille, käyden välillä vähän vilvoittelemassa varjossa ja toki, saunaan pitää kanssa päästä. Saunassa eka, saunassa vika, tuntuu olevan Lillin motto. :)
Meillä on ollut hoidossa myös muita koiria ja oa ollut hauska huomata miten suuria luonne-eroja voi olla. Lilli on mustasukkainen kun halaan muita ihmisiä, saati sitten kun rapsutan toisia koiria. Mutta kuinka muut koirat reagoivat siihen on hauskaa. Toiset saattavat siten tahallaa provosoida Lilliä leikkimään kun taas toinen jatkaa tyynesti sylissäni istumista vaikka Lillikin hyppää päälle.
Ja innostus, millä Lilli lähtee kaikkeen uuteen ja varsinkin leikkiin..siitä ole yrittänyt ottaa mallia. Unohtaa harmit ja rasitteet ja nauttia juuri siitä hetkestä. Usein ne harmitkin pienenee tai jopa unohtuu kokonaan. Niin kauan kuin mullä on Lilli, en lakkaa hymyilemästä: :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti