Tilastotappio poskiontelossa tosiaan on nyt vaivannut yhä edelleen hiukan. Ei ihan poskiontelontulehdusta mutta jotain jännää.. 3-4krt/pvässä nenäkannuhuuhtelulla ja kaikilla mahdollisilla allergialääkkeillä höystettynä ontelot pysyy kuosissa. Korvalääkäri sanoi pari viikkoa sitten että hänen mielestään tämä on jonkinlainen tilastotappio että silmämääräisesti talven leikkaus on onnistunut hyvin ja ilmaantumiselle ei ole isompia esteitä. Jännää..katsotaan nyt vielä viiko ja mikäli huuhteluliuoksessa edelleen tulee ns. näytteet mukana niin sitten on parasta jatkaa tutkimuksia. Hyvä työterveyshuolto tosin tässäkin kohtaa vaan kasvattaa jällen arvostustani, enkä enää ikinä koskaan milloinkaan sen tarpeellisuutta tule aliarvioimaan.
Tällä viikolla käväisin tosiaan Italiassa kokeilemassa jalkaa kansainvälisessä ratavauhdissa. perinteinen rataskaba Milanon lähellä tarjosi kansainvälistä meininkiä, upeaa italialaista urheiluhenkeä ja lämpimiä oloja! Lähtöä edeltävänä päivänä kotimaassa ajetut 3 Suomen mestaruutta antoivat varmuutta ja motivaatio koitokseen.
Ajoin kisajännitystä purkaakseni ja muutenkin mielenkiinnosta keirinin ensimmäisenä. Yllätyksekseni päädyinkin vallan helpolla ajolla A-finaaliin ollessani. Tuomareiden pienen kämmellyksen vuoksi finaalipaikka oli kuitenkin vielä epävarma kunnes tekivät päätöksen vajaa tuntia ennen finaalin alkua. Vähän pilasi latautumista mutta finaalissa olin 6./7. Mihin olin elämäni ensimmäisenä KEIRIN-finalisuorituksena vallan tyytyväinen koska kärki ei kaikonnut kovinkaan kauas eturenkaastani. Kreikkalaisten valmentajalta sain ajostani kehuja ja kehitysehdotuksen välityksen suhteen. Hänen mielestään ensikertalaiselle varsin hyvä ajo.
Omniumiin starttasi lopulta 26 kuskia. Edellisestä omniumistani oli ehtinyt kulua jo liki vuosi joten lähdin ajamaan mielessäni tietyt osa-alueet joihin halusin keskittyä; 3km, lentävä kierros ja pudotusajo. 3km matkalla vasta- ja sivutuuli tuntui painavan velolla 90% kierroksesta. jopa kärkikuskien ajat olivat suhteettoman huonoja. Oma aikani painui alle 4minuutin mikä on ulkona ajetuista elämäni paras. Eroa edelliseen, viikon takaiseen ajoon tuli jopa 6 sekuntia! Pudotusajossa ajo oli todella hektistä ja heiluvaa. Kerran jouduin jopa nurmikolle kun eräs italialaiskuski tuli velon seinää alas päällleni. Kuitenkin tippuminen puolen välin paremmalla puolella oli onnistunut suoritus.
Lentävän kierroksen kiihdytyksen tein maltilla ja ilmeisen onnistuneesti maltoinkin koska aikani kipusi tuloksissa kolmanneksi nopeimmaksi!
Lopulta pisteajossa yritin laittaa kaikkeni peliin ja ajoin todella aktiivista ajoa etujoukossa koko matkan.
Kokonaistuloksissa 11. oli mielestäni hyvä tulos. Varsinkin huomioiden ettei kuntoa päässyt viimeistelemään suunnitellusti viime hetken sairastelun takia.
Viimeisenä herkkuna ajettiin vielä linja-ajo ja pistari. Linja-ajo oli ennalta-arvaten hiukan kyttäilyä ja suht rauhallista perusvauhtia. Loppukirin sössin täysin ja tuloksissa 17./28.
Pistariin päätin kiukustuneena antaa kaikeni. 400 metrin radalla ei nähty kierroksella irtiajamisia miehissä eikä naisissa. Itse aloitin pisteiden keräämisen nyppäämällä hiukan kaulaa ensimmäiseen kiriin, koska tiedin että 5 pisteellä kipuaa jo kivasti tuloksissa. Sen jälkeen ajattelin hiukan ottaa happea pääjoukossa ja istuskella pääjoukossa parin kirin verran. Mutta naiset innostuivatkin ajamaan eikä helpolla päässyt enää kukaan. Todettuani ettei pariin viimeiseen kiriin ole enää sanottavaa, jäin istuskelemaan ja odottamaan että pääsisin maaliin tuon viiden pisteen saaliini kanssa. Sillä sijoitukseksi 10./28.
Hyvät skabat, hyvä oma jalka joten syksyn kisoihin treenataan nyt huippuunsa ladatulla motivaatiolla ja toivotaan että tilastotappiot jättäisivät minut rauhaan. :)
Tällä viikolla käväisin tosiaan Italiassa kokeilemassa jalkaa kansainvälisessä ratavauhdissa. perinteinen rataskaba Milanon lähellä tarjosi kansainvälistä meininkiä, upeaa italialaista urheiluhenkeä ja lämpimiä oloja! Lähtöä edeltävänä päivänä kotimaassa ajetut 3 Suomen mestaruutta antoivat varmuutta ja motivaatio koitokseen.
Ajoin kisajännitystä purkaakseni ja muutenkin mielenkiinnosta keirinin ensimmäisenä. Yllätyksekseni päädyinkin vallan helpolla ajolla A-finaaliin ollessani. Tuomareiden pienen kämmellyksen vuoksi finaalipaikka oli kuitenkin vielä epävarma kunnes tekivät päätöksen vajaa tuntia ennen finaalin alkua. Vähän pilasi latautumista mutta finaalissa olin 6./7. Mihin olin elämäni ensimmäisenä KEIRIN-finalisuorituksena vallan tyytyväinen koska kärki ei kaikonnut kovinkaan kauas eturenkaastani. Kreikkalaisten valmentajalta sain ajostani kehuja ja kehitysehdotuksen välityksen suhteen. Hänen mielestään ensikertalaiselle varsin hyvä ajo.
Omniumiin starttasi lopulta 26 kuskia. Edellisestä omniumistani oli ehtinyt kulua jo liki vuosi joten lähdin ajamaan mielessäni tietyt osa-alueet joihin halusin keskittyä; 3km, lentävä kierros ja pudotusajo. 3km matkalla vasta- ja sivutuuli tuntui painavan velolla 90% kierroksesta. jopa kärkikuskien ajat olivat suhteettoman huonoja. Oma aikani painui alle 4minuutin mikä on ulkona ajetuista elämäni paras. Eroa edelliseen, viikon takaiseen ajoon tuli jopa 6 sekuntia! Pudotusajossa ajo oli todella hektistä ja heiluvaa. Kerran jouduin jopa nurmikolle kun eräs italialaiskuski tuli velon seinää alas päällleni. Kuitenkin tippuminen puolen välin paremmalla puolella oli onnistunut suoritus.
Lentävän kierroksen kiihdytyksen tein maltilla ja ilmeisen onnistuneesti maltoinkin koska aikani kipusi tuloksissa kolmanneksi nopeimmaksi!
Lopulta pisteajossa yritin laittaa kaikkeni peliin ja ajoin todella aktiivista ajoa etujoukossa koko matkan.
Kokonaistuloksissa 11. oli mielestäni hyvä tulos. Varsinkin huomioiden ettei kuntoa päässyt viimeistelemään suunnitellusti viime hetken sairastelun takia.
Viimeisenä herkkuna ajettiin vielä linja-ajo ja pistari. Linja-ajo oli ennalta-arvaten hiukan kyttäilyä ja suht rauhallista perusvauhtia. Loppukirin sössin täysin ja tuloksissa 17./28.
Pistariin päätin kiukustuneena antaa kaikeni. 400 metrin radalla ei nähty kierroksella irtiajamisia miehissä eikä naisissa. Itse aloitin pisteiden keräämisen nyppäämällä hiukan kaulaa ensimmäiseen kiriin, koska tiedin että 5 pisteellä kipuaa jo kivasti tuloksissa. Sen jälkeen ajattelin hiukan ottaa happea pääjoukossa ja istuskella pääjoukossa parin kirin verran. Mutta naiset innostuivatkin ajamaan eikä helpolla päässyt enää kukaan. Todettuani ettei pariin viimeiseen kiriin ole enää sanottavaa, jäin istuskelemaan ja odottamaan että pääsisin maaliin tuon viiden pisteen saaliini kanssa. Sillä sijoitukseksi 10./28.
Hyvät skabat, hyvä oma jalka joten syksyn kisoihin treenataan nyt huippuunsa ladatulla motivaatiolla ja toivotaan että tilastotappiot jättäisivät minut rauhaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti