maanantai 1. elokuuta 2016

Ratakahinat nähtynä ja tehtynä

Kotimaan ratapyöräilyn SM-mitalit on nyt jaettu niin aikuisten, junnujen ja mastereidenkin osalta.
Omana saldona mitali kaikista starteista joten ei voi olla kuin tyytyväinen. Helsingin velolla sää aiheuttaa aina omat ominaisuutensa ja ei siitä sen enempää kuin että niin se ei saisi olla..


Hienoa oli myös nähdä että junnu-podiumilla oli seuran värejä melkeinpä joka lähdöstä. Junnuilla oli ihan mielettömän hyvä yhdessä tekemisen fiilis koko kisojen ajan. Myös aikuiset tsemppasivat toisiaan ja back stagella grillailtiin starttien välissä. Vaikka meidän seurassa ei kukaan ammatikseen urheile, saavutettiin naisten ja miesten eliteissäkin mitaleja huikeat määrät. Erityisesti itselle jäi parhaimpana mieleen kun sai team sprintin finaalissa ajaa toista saman seuran tiimiä vastaan! Näin sitä kehitytään!


Pientä harmitusta jäi ehkä kovin lähelle tullut 38 sekunnin alitus 500m aika-ajossa.. tänä vuonna vielä tuon haamurajan aion kyllä karistaa kantapäiltä..
Ja vähän jossiteltavaakin jäi, nimittäin kaaduin tiistaina harjoituksissa ja jouduin haavojen tulehtumisen takia aloittamaan antibioottikuurin perjantaina. Perjantaina leukosyytit olivat hiukan koholla ja tiedän sen kokemuksesta että se vaikuttaa ajoihin jonkin verran. Lauantain 3km aika ei ihan tyydyttänyt omaa tavoitetta mutta kelpo aika riitti tällä kertaa hopeaan.


Ratapyöräily on vanha laji, mutta viime vuosina kokenut paljon sääntöuudistuksia. Erilaiset säännöt radalla ajamisesta olisikin aiheellista mielestäni käydä seuroissa läpi, koska kuitenkin kaikki lisenssin haltijat niitä ovat sitoutuneet noudattamaan. Tuntuu kummalliselta ettei vaivauduta selvittämään minkälaisiin sääntöihin sitoudutaan. Sääntöjen turvallisuus näköseikka kuitenkin on melkein aina hyvinkin oleellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti